Helene Schjerfbeck: Nuori tyttö koivujen alla (Ulkona)

Tommonen ilme ja tilanne, ettei se ois liikkumassa tosta pitkään aikaan. Tuntuu siltä, että se miettii sen omaa kohtaloa mikä hänelle on langetettu. Se miettii jotain, mikä sille on tärkeää.

Mulle jotenkin tulee mieleen 1800-luvun loppupuoli tai 1900-luvun alkupuoli, siinä on jotakin sellaista kansallista eeposta.

Ensiksi kun kuvaa katsoo se vaikuttaa tosi levolliselta, harmoniset värit ja sitten kun sitä katsoo tarkemmin, tulee se tensio, tytön jännittyneisyys.

Siihen aikakauteen, mihin tää sijoittuu mun mielestä, sillon liikuttiin paljon veneellä. Oisko sinne tulossa vieraita, ja tosta pöydästä muut ois lähtenyt niitä vastaan, mut toi tyttö ois jäänyt pöytään kattomaan saapuvia ihmisiä. Ehkä se ei pidä niistä vieraista tai ei uskalla mennä niitä vastaan, kun sillä on niin tuima ilme.

Vasenpuoli on ikään kuin tarkka. Kasvot ovat erittäin tarkat ja oikea puoli taas täysin epätarkka. Tyttö ikään kuin katsoo tuntemattomaan.

Kuinka paljon maalauksen luonne muuttuisi, jos tytön vaatteet olisivatkin nykypäivää. Jos hameen sijasta olisi vaikka farkut tai sitten olisi lyhythihainen paita? Tai jos tytön palmikko olisikin auki?

Tytön rusketuksesta päätellen ne on kesävieraita, jotka on ollut siellä vähän aikaa. Tytön kasvot on piirretty hyvin valokuvamaisesti. Mitä kauemmas tytön kasvoista mennään, sitä enemmän kuva muuttuu luonnosmaiseksi. Koivun rungot on värisommitelmia, ne on ihan abstrakteja.